Puoli vuotta meditointia takana – miten olen kehittynyt?

Aloitin alkuvuodesta päivittäisen meditaation harjoittamisen. Keskimäärin olen meditoinut noin 20 minuuttia päivässä – 10 minuuttia aamulla ja 10 minuuttia illalla. Vaikutukset ovat olleet selkeitä: stressaaminen on vähentynyt ja tunteidenhallinta on parantunut (lue: raivoan turhanpäiväisistä asioista vähemmän).

Meditoinnilla ja mindfulnessilla on ollut ennen hieman hörhö maine, mutta onneksi maine on vaihtumassa ennemminkin trendikkääksi. Aiheesta on tehty lukuisia yliopistotutkimuksia, joissa harjoittelun on havaittu aiheuttaneen positiivisia vaikutuksia. Mielestäni sen toimivuus on myös hyvin loogista: kun keskityt täysillä nykyhetkeen, miten voisit stressata, kun et pyörittele stressiä aiheuttavia ajatuksia mielessäsi?

Itselläni isoin vaikutus on ollut nimenomaan turhan vatvomisen vähentyminen: päivittäisen harjoittelun seurauksena passiiviset ajatukset ovat vähentyneet myös niinä hetkinä, kun en tee muodollisia meditointiharjoituksia.

Kalifornian yliopiston tutkimuksen (2009) mukaan kauan meditointia harjoittaneiden aivot olivat suurempia ja niissä oli enemmän harmaita aivosoluja kuin vertailuryhmällä. Vuoden 2011 tutkimuksen mukaan meditoijilla on myös keskimääräistä paremmat yhteydet aivojen osien välillä, ja heillä esiintyy tavallista vähemmän ikääntymisen aiheuttamaa aivojen surkastumista. Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että kymmeniä vuosia meditaatiota harjoittaneiden ihmisten aivot muistuttavat viidenkymmenen vuoden iässä keskimäärin yli seitsemän vuotta nuorempien ihmisten aivoja.

-Laiska suora sitaatti Wikipediasta (lähteet löytyvät artikkelista).

Miten meditoinnissa pääsee alkuun?

Itse aloitin lukemalla Antti-Juhani Wihurin kirjoittaman kirjan Mindfulness työssä. Tästä selviää hyvin meditoinnin pääperiaatteet, jonka jälkeen (tai lukemisen aikana) voi aloittaa meditointiharjoitukset.

Alussa meditointi voi olla vaikeaa ilman opastajaa, joten suosittelen hankkimaan jäsenyyden jollekin ohjattuja harjoituksia tarjoavalle meditointisivustolle. Itse käytin Headspacea, jonka aloituskurssin voi kuunnella ilmaiseksi. Tämän jälkeen jäsenyys maksaa kympin kuussa.

Alussa riittää 5-10 minuutin päivittäinen harjoittelu, mutta harjoitusaikoja kannattaa kasvattaa vaikkapa 2-4 viikon välein. Oma päivittäinen tavoitteeni on tällä hetkellä 30 minuuttia, mutta lipsun siitä harmittavan usein 5-10 minuutilla.

Muodollisten meditointiharjoitusten ulkopuolella kannattaa myös pyrkiä olemaan läsnä. Tätä kutsutaan mindfulnessiksi, joka on meditointiin perustuvaa tietoista läsnäoloa. Antti-Juhani Wihurin kirjassa on paljon hyviä esimerkkejä harjoituksista, joita voi tehdä esimerkiksi työpäivän aikana.

Epämukavuusalue ja itsensä kehittäminen

Eilisen Kauppalehdessä (nro 179/2017) oli mielenkiintoinen henkilökuva KPMG:n pääekonomistista Constance Hunterista. Artikkelissa hän kertoi ajatuksiaan työn ja yritysmaailman käynnissä olevasta murroksesta. Tämä yhteiskuntaa ja yritysmaailmaa murtava voima on tietenkin digitalisaatio. Hunterin eräs kommentti kiteyttää aiheen, josta minun on pitänyt kirjoittaa jo aikaisemmin, eli kehittyminen yrittäjänä sekä ihmisenä.

Menestyneimmät työntekijät ovat niitä, jotka opettelevat jatkuvasti uutta. Ei ole väliä sillä, missä vaiheessa työuraansa on, aina kannattaa opetella uutta ja suuntautua aktiivisesti etsimään uutta.

Kommentti sopii sekä yrittäjyyteen, että yleisesti elämään. Systemaattisella oppimisella ja itsensä kehittämisellä saavuttaa tuloksia, kunhan on valmis uhraamaan vapaa-aikaansa tavoitteidensa eteen. Toimistotyöntekijä voisi puolen tunnin päivittäisellä panostuksella tehdä itsestään vuodessa Excelin ja jonkin toisen ohjelmiston huippuosaajan. Insinööri voisi samalla panostuksella tulla jonkin 3D-mallinnusohjelman asiantuntijaksi. Kohdistamalla ajankäyttönsä oikeisiin asioihin pystyy varmasti etenemään urallaan ja elämässään.

Vielä normaalia oppimistakin tehokkaampaa on, jos heittäytyy omalle epämukavuusalueelleen oppimaan. Uskon, että uudessa toimintaympäristössä on mahdollista kehittää osaamisen lisäksi myös luonnettaan. Jatkuva altistuminen uusille tilanteille kehittää ihmisen perustavanlaatuisia ominaisuuksia.

Itselleni suurimpia epämukavuusalueita on ollut oman yrityksen perustaminen. Projekti oli ajoittain jopa hieman ahdistava, vaikka kyseessä oli lähinnä pienimuotoinen testiyritys. Hallinnollisen puolen lisäksi myös myynti ja markkinointi on ollut ajoittain epämukavuusalueella toimimista. Tällä hetkellä työstän paljon mittavampaa yritysprojektia, mutta tämä ei puolestaan jännitä enää yhtään. Epämukavuusalueesta on tullut normaali tila. Tämä vapauttaa aivokapasiteettia oikeasti tärkeiden asioiden suunnitteluun.

Pankkien asiakaspalveluissa virheellistä tietoa ASP-lainoista

Päätin alkukesästä avata ASP-tilin ja aloin tutkimaan tarkemmin ASP-lainan ehtoja. Halusin saada selville varsinkin sen, että tarkoittaako ASP-lainan 4 % lisäkorko vuotuista korkoa, vai maksetaanko se vain kertaalleen kertyneelle pääomalle. Otin asian tiimoilta yhteyttä S-Pankkiin, Osuuspankkiin ja Nordeaan, ja JOKAISESSA vastattiin kyselyyni virheellisesti. Osuuspankkiin ja Nordeaan otin kaiken lisäksi vielä kaksi kertaa yhteyttä, kun olin melko varma, että olin saanut asiasta väärää informaatiota. Asia selvisi lopulta vasta kun sain Nordeasta sattumalta kiinni henkilön, joka tiesi asiasta kunnolla.

Jokaisesta pankista siis sanottiin, että lisäkoron saa vain kertaalleen kertyneelle pääomalle. Ehdoissahan lukee, että korko maksetaan vasta laina-ajan lopuksi, joten tämä on varmasti sekoittanut asiakaspalvelijat. Asiaa selventääkseni esitin kuitenkin jokaisen yhteydenoton aikana yksinkertaisen teoreettisen esimerkin: jos talletan 1000 euroa ensimmäisenä vuonna, niin saanko 3 vuoden jälkeen 40 euroa (4 % korkoa kertaalleen koko pääomalle) vai 120 euroa (4 % korkoa joka vuodelta erikseen). Esimerkkini ei tietysti täytä muuten ASP-lainan ehtoja, mutta pyrin esittämään asiani mahdollisimman yksinkertaisesti. Tämänkin esimerkin jälkeen jokaisesta pankista vastattiin kyselyyni väärin, eli että saisin vain 40 euroa. Oikeastihan korkoa saisi tuossa tapauksessa 120 euroa. Linkkasin ainakin Osuuspankille vielä Yle:n artikkelin, jossa on tehty lopussa tällainen korjaus: “17.8. kello 9.50. Lisäkorko talletuksille lasketaan vuosittain. Aikaisemmin laskuri laski lisäkoron vain kerran lopulliselle säästösummalle.”

Tuntuu erikoiselta, että miljardibisnestä pyörittävät pankit tekevät systemaattisesti tällaisia virheitä. Asuntolainojen myöntäminen taitaa kuitenkin olla pankkien tuottavinta liiketoimintaa. S-Pankki ja Osuuspankki olisivat netonneet oikealla vastauksella odotusarvollisesti yli 20 000 euroa pelkillä korkotuotoilla.

Luulen, että tuo lisäkorko lasketaan talletuksille jokaisessa pankissa vuosittain, mutta olen kuullut ja lukenut, että Nordean lisäksi ainakin S-Pankissa ja Osuuspankissa sen saa vuotuisena korkona. Älkää siis uskoko suoriltaan, jos kyselette pankeilta asiasta, ja saatte kieltävän vastauksen.

Kesäkuulumisia

Tauko on venähtänyt jo niin pitkäksi, että pakko aktivoitua taas täällä blogissa. Olen työskennellyt toukokuusta lähtien tilitoimistossa kirjanpitäjänä, ja lisäksi hoitanut oman yritykseni asioita, joten kesä on ollut melko kiireinen. Takataskussani olisi iso lista mielenkiintoisia aiheita, joista pitäisi kirjoitella nyt loppukesän ja syksyn mittaan.

Yliopisto jatkuu reilun kuukauden päästä, ja ensi lukuvuodelle onkin luvassa kunnon paketti laskentatoimen opintoja. Suurin osa kursseista käsittelee joko kirjanpitoa, tilinpäätöksiä tai tilintarkastusta. Jatkan myös kevätlukukaudella aloittamiani kiinan kielen opintoja. Uutena lisänä opintosuunnitelmaan tulee nyt julkisen talousjohtamisen kurssit, joita alan suorittamaan sivuaineena.

Hyvää kesän jatkoa kaikille lukijoille!

Mindfulnessista apua stressinhallintaan

Tutustuin muutama kuukausi sitten ensimmäistä kertaa mindfulnessiin. Mindfulness on eräänlaista arjen meditaatiota, jonka avulla pyritään olemaan enemmän läsnä hetkessä ja tällä tavoin vähentämään ahdistusta ja stressiä. Tekniikan suomenkielinen nimi onkin ”tietoisuustaito”. Mielestäni tämä on todella toimiva tapa kehittää henkistä puoltaan. Tekniikan avulla voi myös parantaa ihan yleisesti elämänlaatuaan, kun oppii ottamaan arkisista hetkistä kaiken irti.

Mindfulnessin perustarkoituksena on tosiaan tietoisen läsnäolon kehittäminen. Ihminen on ison osan päivästään eräänlaisessa automaattiohjauksessa. Aamulla hampaidenpesun aikana ajatukset harhailevat päivän askareisiin ja töihin mennessä mietitään työpaikalla odottavia tehtäviä. Tämä on omiaan aiheuttamaan stressiä ja ahdistusta. Mindfulnessin avulla pyritään keskittymään hetkeen ja vähentämään turhaa stressaamista asioista, joihin ei pysty vaikuttamaan. Arkisista tilanteista löytää lisäksi kokonaan uusia puolia, kun niihin keskittyy oikeasti kunnolla.

Tietoisen läsnäolon harjoitukset voi aloittaa istumalla hyvällä ryhdillä tuolilla ja keskittymällä hengitykseen ja oman kehon tuntemuksiin. Keho skannataan ajatuksella läpi ja keskitytään tarkasti kaikkiin poikkeaviin tuntemuksiin. Kutittaako päänahkaa, onko vasemmassa kädessä hieman muita kylmempi kohta, kiristääkö vatsaa, tuntuuko jalanpohjissa paineen tunnetta? Skannaa kehoa hiljalleen ylhäältä alas ja käytä harjoitukseen vaikka 10 minuuttia. Hengitä rauhallisesti koko harjoituksen ajan. Ajatukset harhailevat varmasti harjoituksen aikana täysin satunnaisiin asioihin, mutta heti kun huomaat asian, niin pyri palauttamaan ajatukset takaisin oman kehon tuntemuksiin. Tietoisen läsnäolon harjoituksissa ei pyritä muuttamaan omia tunteita tai tuntemuksia, vaan asia vain tiedostetaan ja hyväksytään.

Moni saattaa olla alkuun skeptinen mindfulnessia kohtaan, mutta mielestäni tekniikan toimivuudessa on looginen syy. Ongelmien ja edessä olevien tehtävien turha jauhaminen aiheuttaa väistämättä stressiä ja ahdistusta, joillain enemmän ja joillain vähemmän. Tietoista läsnäoloa harjoittaessa tuo vatvominen ei ole mahdollista, joten stressin pitäisi vähentyä. Ahdistukseen ja esimerkiksi esiintymisjännitykseen tekniikka auttaa taas niin, että keskityttäessä pelkästään kyseiseen hetkeen, ei ole mahdollista assosioida tilannetta aikaisempiin kokemuksiinsa. Ihmisen reaktioista iso osa on opittuja tapoja reagoida tietyntyyppisiin tilanteisiin, joten ottamalla jokaisen tilanteen ikään kuin puhtaalta pöydältä vastaan, voi vähentää tilanteen aiheuttamia negatiivisia tuntemuksia.

Kuvailin tässä mindfulnessin tekniikkaa ja toteuttamista hyvin pintapuolisella tasolla. Tekniikka kannattaa opetella asiantuntijoiden kirjoittamien oppaiden avulla. Itse olen lukenut Sarah Silvertonin kirjoittaman kirjan. En pitänyt kirjan tyylistä, mutta kyllä siitä perusteet sai selville. Tutkailin muita mahdollisia vaihtoehtoja, ja tämä kirja on saanut hyviä arvioita. Timo Klemolan kirjoittama kirja on yksi vaihtoehto, jos haluaa suomenkielisen kirjan. Kirjoja on paljon saatavilla, joten kannattaa etsiä sellainen, joka sopii parhaiten omaan tilanteeseen. Esimerkiksi tämä kirja keskittyy enemmän stressinhallintaan työelämän tilanteissa.

Itse olen kokenut mindfulnessin oikeasti toimivaksi tekniikaksi. Tutkimusten mukaan mindfulness-terapian on todettu ehkäisevän hyvällä prosentilla jopa masennuksen uusiutumista. Masennus on vielä vakava sairaus, joten vähäisempiin henkisiin lukkoihin se toimii todennäköisesti vielä paremmin.

Mihin talouskasvu perustuu?

Taloustieteen perusteisiin sisältyy useita mielenkiintoisia aiheita, joista avaan tällä kertaa talouskasvun syntymekanismia. Talouskasvu tarkoittaa ihmisten elintason parantumista, ja sitä voi seurata esimerkiksi BKT:n asukasta kohden ilmoitetun arvon kehityksestä.

Talouskasvu perustuu kahteen eri osa-alueeseen:

  • Työmäärän kasvuun
  • Työn tuottavuuden kasvuun

Työn tuottavuuden kasvu voidaan jakaa edelleen kolmeen eri osa-alueeseen:

  • Työn laadun parantuminen
  • Pääomaintensiteetin kasvu
  • Teknologinen kehitys

Työmäärän kasvulla tarkoitetaan kansantalouden työpanoksen lisäystä. Työmäärää kasvattamalla ei voida saavuttaa rajattomasti talouskasvua. Kehittyneissä länsimaissa työn määrä tuppaa lisäksi laskemaan tietyn pisteen jälkeen, sillä ihmiset haluavat vaurastumisen seurauksena enemmän vapaa-aikaa käyttöönsä. Lisäksi kouluttautumiseen käytetty aika kasvaa parantuneen koulutusjärjestelmän seurauksena.

Työn tuottavuus vaikuttaa eniten talouskasvuun. Toisin kuin työmäärän kasvulla niin tuottavuuden kasvulla ei ole samanlaista laskevaa rajatuottavuutta. Talouskasvua voi siis syntyä rajattomasti tuottavuuden kasvun seurauksena. Viimeisen reilun sadan vuoden aikana työmäärä on kasvanut Suomessa 1,6-kertaiseksi, kun taas työn tuottavuus on lähes 13-kertaistunut.

Työn laatua voidaan parantaa työntekijöiden koulutuksella. Työntekijöiden osaaminen siis vaikuttaa talouskasvuun. Pääomaintensiteetin kasvu taas tarkoittaa kiinteän pääoman määrän kasvua suhteessa työntekijöiden määrään. Talous kasvaa, jos kansantaloudessa kasvatetaan maan teollisuuden laitekantaa. Kun työntekijöillä on käytössä enemmän laitteita, niin he voivat tuottaa enemmän hyödykkeitä, joka taas aiheuttaa talouskasvua. Tällä tavalla ei kuitenkaan voida kasvattaa taloutta rajattomasti, sillä tietyn pisteen jälkeen uusien koneiden hankinta ei tuota enää samanlaista hyötyä. Pääomaintensiteetin kasvun rooli on kehitysmaissa länsimaita suurempi, koska näiden maiden pääomakanta on paljon heikompi. Teknologinen kehitys tarkoittaa teknologian kehittymistä tai tuotantotapojen tehostumista. Teknologinen kehitys on talouden kasvun kannalta tärkein osatekijä.

Lähteet

Hyytinen, Ari & Maliranta, Mika 2015. Yritysjohdon taloustiede. Yritykset taloudessa ja taloustieteessä.

Suosittelen aiheesta kiinnostuneita lukemaan tuon kirjan. Se on yksi kauppakorkeakoulun pääsykoekirjoista.

Avaus

Hei kaikille!

Päätin perustaa blogin, jossa tulen käsittelemään yrityksen perustamiseen ja sen hallinnointiin liittyviä asioita. Käytännön yrityksen pyörittämisestä käsittelen muun muassa yrityksen markkinointia sekä kirjanpitoa. Kirjoitan myös sijoittamisesta ja säästämisestä sekä yleisesti taloudesta. Kirjoitan eri aiheista sitä mukaa, kun ne ovat itselleni ajankohtaisia.

Sain inspiraation tästä aihealueesta, kun aloin itse tutkimaan yrityksen perustamiseen liittyviä asioita puolisen vuotta sitten. Huomasin, että käytännön toimista on melko huonosti tietoa tarjolla. Iso osa yrityksen perustamista käsittelevistä kirjoista painottaa yrityksen strategiaa ja suunnittelua. Itselleni nuo asiat olivat melko selviä, joten halusin vain selkeitä ohjeita yrityksen perustamiseen liittyvistä toimista. Viranomaisilmoitukset ja erilaiset rekisterit tuntuivat todella pahoilta möröiltä, vaikka tällaiselle yksinyrittäjälle byrokratia on melko yksinkertaista ja suoraviivaista.

Opiskelen ensimmäistä vuotta kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa, joten blogi toimii hyvänä oppimisväylänä myös itselleni. Suoritan ensimmäisen lukuvuoden aikana puolet laskentatoimen kandidaatin tutkinnosta, joten kehityn näissä asioissa hyvää vauhtia blogin edetessä.

Hyviä joulun välipäiviä kaikille!