Oman yrityksen perustaminen vai kevytyrittäjyys

Yrityksen perustamisen sijaan moni laskuttaa nykyään palveluitaan UKKO.fi-palvelun kautta. Kevytyrittäjyys onkin kasvattanut suosiotaan todella paljon viime vuosina. Selvitin mielenkiinnon vuoksi yrittäjyyden ja kevytyrittäjyyden välisiä eroja niin nettopalkassa kuin käytännön toimissakin. Yrittäjyyden ja kevytyrittäjyyden välinen vertailu pitää sisällään niin monta erilaista muuttujaa tilanteesta riippuen, että niiden välinen tarkempi vertailu on erittäin vaikeaa. Kirjoituksen tarkoituksena onkin käydä tilannetta läpi yleisellä tasolla.

Erot nettopalkassa

Selvitin UKKO.fi:n palkkalaskurin avulla kuinka paljon palvelun kautta laskutettavasta palkasta jää käteen. 25 prosentin ennakonpidätysprosentilla laskutettavista arvonlisäverottomista summista jää käteen laskurin mukaan seuraavasti:

  • 200 euron laskusta 104 euroa (52 prosenttia)
  • 100 euron laskusta 48 euroa (48 prosenttia)
  • 50 euron laskusta 20 euroa (40 prosenttia)

Suhteelliset kulut ovat siis sitä suuremmat, mitä pienempiä laskutettavat summat ovat.

Toiminimellä toimiva arvonlisäverovelvollinen aloittava yrittäjä, jonka ennakonpidätysprosentti olisi sama 25 prosenttia ja vuotuinen työtulo yli 7645,25 euroa, saisi nettopalkkana käteen alennetun YEL-vakuutusmaksun, ennakonpidätyksen ja arvonlisäveron alarajahuojennuksen jälkeen seuraavasti:

  • 200 euron laskusta 160 euroa (80 prosenttia)
  • 100 euron laskusta 80 euroa (80 prosenttia)
  • 50 euron laskusta 40 euroa (80 prosenttia)

Yrittäjän kohdalla nettotulon osuus pysyy siis aina samana. Laskutavassa on oletettu, että yrittäjä tienaa yli YEL-vakuutusmaksun rajan eli enemmän kuin 7645,25 euroa, mutta vähemmän kuin 10 000 euroa, joka on arvonlisäverohuojennuksen alaraja. Arvonlisäverohuojennusta saa 30 000 euroon asti, joten yli kymppitonnin tuloista saa myös arvonlisäveroa takaisin, mutta palautettavan määrän osuus vähenee lähestyttäessä 30 000 euroa. Laskutavassa on oletettu myös, että yrittäjä on alle 52-vuotias aloittava yrittäjä, jolloin hän on oikeutettu alennukseen YEL-maksusta ensimmäiset neljä vuotta. Laskujen yksinkertaistamiseksi oletan myös, että koko laskutettava summa on yrittäjän voittoa, josta ei tarvitse tehdä kuluista tulleita vähennyksiä. Todellisuudessahan näin ei tietenkään ole. Kevytyrittäjä voi vähentää ainoastaan työhön liittyvät suorat kulut, kuten työn suorittamiseen liittyvät materiaalit, mutta useampiin työtehtäviin soveltuvia työvälineitä ei voi vähentää. Vähennyksiä voi tehdä kuitenkin tulonhankkimisvähennyksenä ansiotuloista 620 euroon saakka. Tämän ylittävä osa ei siis ole vähennyskelpoista, joten ylittävä osuus heikentää tulosta yrittäjään nähden. UKKO.fi-palvelun blogissa on selitetty hyvin miten kulukorvaukset toimivat. Kevytyrittäjä ei voi myöskään vähentää hankintoihinsa sisältynyttä arvonlisäveroa samaan tapaan kuin yrittäjä. Tämä huonontaa kevytyrittäjän nettotulosta yrittäjään nähden, mutta vaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka paljon arvonlisäveroa sisältäviä hankintoja kevytyrittäjä joutuu tekemään.

Lasken vielä yrittäjän käteen jäävän osuuden tilanteessa, jossa oletukset ovat muuten samat, mutta yrittäjän työtulo on alle 7645,25 euroa, jolloin hänen ei tarvitse maksaa YEL-vakuutusmaksua. Hän on silti hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, jolloin hän on oikeutettu saamaan arvonlisäverohuojennusta. 200 euron alvittomasta laskusta jää tällöin käteen 198 euroa eli 99 prosenttia. Tämä suhde koskee kaiken kokoisia laskuja, kuten aikasemmin jo totesin. Pitää muistaa, että asiakkaalta laskutettava arvonlisäveron sisältävä summa on silti 248 euroa, eli valtio saisi näinkin erikoisessa tilanteessa silti 50 euroa tuloja.

Erot käytännön toimissa

Suurin hyöty kevytyrittäjälle koituu nimensä mukaisestikin kevyemmistä käytännön toimista. Kevytyrittäjä ei ole esimerkiksi kirjanpitovelvollinen, joten tässä säästyy rahaa, aikaa ja hermoja. Kirjoitin toissa viikolla ohjeet yhdenkertaisen kirjanpidon järjestämiseen. Tämä ei ole kovin vaikeaa, mutta varsinkin alkuun se saattaa aiheuttaa stressiä. Kevytyrittäjä ei ole myöskään velvollinen tekemään tilinpäätöstä tai yhtä kattavaa veroilmoitusta kuin yrittäjä. Yrityksen perustaminen vaatii myös paljon asiaan perehtymistä, joten kevytyrittäjä säästää myös tässä aikaa.

Kirjanpidon ulkoistamisesta seuraavat kustannukset riippuvat liiketoiminnan volyymista ja tositteiden määrästä. Tietääkseni tilitoimistot veloittavat yhden tositteen kirjauksesta 1-2 euroa, mutta en ole selvittänyt tätä tarkemmin, koska teen itse kirjanpitoni. Veroilmoituksen täyttämisestä joutuu lisäksi maksamaan ylimääräistä. Yrityksen perustaminen aiheuttaisi lisäksi 75 euron lisämaksun, kun yritys merkittäisiin kaupparekisteriin. Muut kulut olisivat todennäköisesti samat, sillä kevytyrittäjäkin joutuisi hankkimaan liiketoimintansa toteuttamista varten samat palvelut ja laitteet kuin yrittäjäkin.

Yhteenveto

UKKO.fi on mielestäni mahtava liikeidea. Se lisää väistämättä taloudellista toimeliaisuutta, sillä markkinoille tulee sen ansiosta toimijoita, jotka eivät sinne muutoin ilmaantuisi. Tämä on win-win-win-tilanne, sillä tästä hyötyvät niin kevytyrittäjä, palveluntarjoaja kuin yhteiskuntakin. Kevytyrittäjyys onkin mielestäni pätevä vaihtoehto sellaisille henkilöille, jotka haluavat testata liikeideansa toimivuutta mahdollisimman pienellä vaivalla tai niille, joiden laskutusmäärät jäävät pieniksi. Esimerkiksi harrastustoiminnastaan pientä ylimääräistä kerääville tässä on hyvä vaihtoehto. Luonnollisesti tästä helppoudesta joutuu maksamaan hieman ylimääräistä. UKKO.fi-palvelun blogissa on pohdittu yrittäjyyden ja kevytyrittäjyyden välisiä eroja ihailtavan objektiivisesti. Kehuista huolimatta tämä palvelu ei ole itseäni varten, sillä mielestäni oman yrityksen perustaminen ei ole niin vaivalloista, että olisin valmis maksamaan tästä helppoudesta ylimääräistä. Rahallisen puolen lisäksi yrittäjyys opettaa todella paljon uusia taitoja ja kehittää ihmisen luonnetta.

Itselläni ei ole omakohtaista kokemusta kevytyrittäjyydestä, joten kuulisin mielelläni palvelua kokeilleiden mielipiteitä. Olenko unohtanut vertailussani jotain tärkeää?

Jaa kirjoitus

Leave a Comment